VEROHALLITUS LAIN KIMPUSSA

Kaikessa hiljaisuudessa kesän aikana, kun korkeat poliitikot väittelivät Tampereen tiestä ja muista merkittävistä seikoista, Verohallitus antoi ohjeen, joka on selkeästi olemassa olevan lain kanssa ristiriidassa: sen kirjaimen ja hengen.

Nyt on tarkoitus yksityistää valtion ja kuntien toimintojen lisäksi myös yhdistysten toiminta. Verohallitus aikoo tehdä sen, mitä lakiin ei monista yrityksistä huolimatta ole saatu tähän mennessä aikaiseksi. Yleishyödylliset yhdistykset pannaan verolle käytännöllisesti katsoen kaikesta toiminnassaan kehittämästä tuloa tuottavasta toiminnasta, nappikauppaa lukuun ottamatta.

Verohallituksen ohjeen ensimmäisen sivun viimeinen virke ei paljon paina, kun lukee loput 13 liuskaa. Sillä rivillä sanotaan valheellisesti: "Perinteiseen yhdistystoimintaan ja siihen liittyvään varainhankintaan nämä muutokset eivät pääsääntöisesti ulotu". (Verohallituksen ohje Dnro 753/32/2005, 1.6.2005) Loppu teksti sitten ei muuta teekään, kuin juuri "pääsääntöisesti" ulottuu yhdistystoimintaan tuhoten sen kokonaan. Mitä järkeä kenelläkään on puuhata yhdistyksissä, jos toiminta ei saa kasvaa ja vakiintua. Juuri sen tämä ohje, jos sitä noudatettaisiin, estää.

Ohje sisältää lisäksi joukon muitakin ristiriitaisuuksia itsensä kanssa. Ihan niin kuin verohallituksessa ei olisi ketään, joka koskaan olisi ollut minkäänlaisissa tekemisissä yhdistysten kanssa. Jos yksikin olisi, ei tämmöistä ohjetta olisi voitu antaa. Ja yleensäkin asiathan ovat joskus kulkeneet siinä järjestyksessä, että viranomaisohjeet ovat apuna lain soveltamisessa. Nyt on kysymys kierrellen ja kaarrellen ja hirveästi selittäen olemassa olevan lain ja oikeuskäytännön kumoamisesta.

Pari lisäesimerkkiä ristiriitaisuuksista. Yhtäällä yleishyödyllisyyden tunnusmerkkinä ohjetta noudattavan verottajan on pidettävä laajaa yleistä merkitystä omaavaa toimintaa. Yhdistyksen jäseneksi on päästävä jokaisen halukkaan, vaikka ohjeen kirjoittaja mainitseekin esimerkiksi kuorolaulun, jolloin saatetaan vaatia jonkinlaista laulutaitoa jäsenkanditatilta. (Ihan totta!) Toisaalla rajoitetaan yleishyödyllisyyden tuntomerkit vain toimintaan, joka kohdistuu yhdistyksen jäsenkuntaan. Hurjin kuitenkin on seuraava: jos yhdistys on rakentanut säännöllistä tuloa tuottavaa toimintaa - se on yleishyödyllisyyttä punnittaessa "raskauttava seikka". Taikasana on, mikäpäs muukaan: "kilpailuolosuhteet". Jos yhdistyksen toimialue on sama, jolla on yksityistä toimintaa tai ainakin voisi kuvitella olevan, on kysymyksessä yleishyödyllisen yhteisön verotettava elinkeinotulo ja siitä johtuvat muut vero- ja paperisotaseuraamukset.

Miten tällainen on mahdollista kysyy
MARKUS PURANEN
Lahti
Enimmiltään vapaaehtoistyöntekijä

Takaisin