Harri Skog ja työmarkkinatuen paniikinomainen aktivointi

Hallituksen työllisyysohjelman ohjelmajohtaja Harri Skog kirjoitus (Aamuposti 6.2) lisäsi minun ihmetystäni ja tuskaa entisestään työministeriön paniikinomaisen hölmöilyn vuoksi. Sillä pääministeri Matti Vanhasen hallitus on epäonnistunut täydellisesti työllisyyspolitiikassaan.Tämä on pakottanut työministeriön etsimään paniikissa keinoja työllisyyden lieventämiseksi ja työttömyystilastojen kaunistamiseksi.

Ylijohtaja Harri Skogin työryhmä jätti tiistaina 2.2 esityksen työministeri Tarja Filatoville (SDP)

Työmarkkinatukea saa lähes puolet työttömistä 150 000 henkilöä. Heistä runsaat 20 000 on ns. aktivointi kohteena, usein sellaisilla kursseilla, joista ei työttömälle ihmiselle mitään hyötyä. Puhumattakaan siitä, että työtön ihminen hömppäkurssien jälkeen pääsisi oikeaan työhön, josta maksetaan kunnollista palkkaa.

Työryhmä esittää, että 500 päivää työmarkkinatukea ns. passiivisena saanut menettää oikeuden työmarkkinatukeen, jollei työtön osallistu työvoimaviranomaisten esittämiin ms. työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Tämä koskisi myös työttömyyspäivärahalta siirtyneitä, kun he ovat saaneet 180 päivää työmarkkinatukea.

Pitkäaikaistyöttömän olisi hyväksyttävä normaalin palkkatyön ohella myös työkokeilutoimia ja muita aktivointitoimia, josta ei makseta palkkaa vaan vain työmarkkinatukea ja lisäsi verotonta ylläpitokorvausta vähintään kahdeksan euroa päivässä eli jonkinmoista voileipärahaa.

Tarkoitus on ilmeisesti luoda välityömarkkinat (suomeksi sanottuna luodaan orjatyömarkkinat), kuten työryhmän toteaa. Tämä on laajempaa ohjelmaa, jolla hallitus aikoo edistää halpatyövoiman markkinoiden laajentamista. Samalla suurin osa työttömistä ilmiselvästi aiotaan poistaa kortistosta ja syrjäyttää lopullisesti työelämästä kokonaan.

Työryhmä esittää, että pitkäaikaistyöttömien ns. aktivointiaste nostetaan 20 prosentista 30 prosentin tasolle. Aktivointitoimet koskisivat puolen vuoden jaksoina enintään 60 000 työtöntä vuodessa. Työvoimatoimistojen palveluiden avulla pyrittäisiin tavoittamaan erityisesti ns. riskiryhmät, joita uhkaa pitkäkestoinen työttömyys.

Esitykseen ei sisälly mitään toimenpiteitä, joilla taattaisiin työpaikka aktivointitoimien jälkeen. Lisä rahoitusta työryhmä esittää riittämättömät vaivaiset 36 miljoonaa euroa ja sekin aiotaan rahoittaa valtion budjetin sisäisillä siirroilla.

Työmarkkinatuen rahoittaa nykyisin valtio. Työryhmä ehdottaa rahoituksen siirtämistä osittain kuntien kontolle kuntaliiton vastuksesta huolimatta.

Yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden ihmisten rahoitus jaettaisiin tasan valtion ja kuntien kesken. Myös tietty osuus pitkäaikaistyöttömien toimeentulotukimenoista jaettaisiin valtion ja kuntien kesken.

Vuonna 2003 maksettiin työmarkkinatukea yli 500 päivää' tukea saaneille ihmisille yhteensä 715 miljoonaa euroa, joista ns. passiivitukea oli noin 515 miljoonaa euroa. Vastaavasti toimeentulotukimenot olivat noin 490 miljoonaa euroa.

Kuntien lisämenoja esitetään kompensoitavaksi 150 miljoonaa euroa. Eriävän mielipiteen työryhmän esitykseen jättäneen kuntaliiton mukaan se ei kattaisi kunnille tulevia lisämenoja.

Työryhmän esityksessä esitetään työmarkkinatuen saamisen ehdoksi työn tekeminen vaikka työehtosopimuksia pienemmillä korvauksella tai osallistumalla erilaisiin ns. työkokeiluihin, pyritään näin kiertämään, jopa peruslain 19. pykälään. Kyseinen perustuslain pykälä estää asettamasta työmarkkinatuelle enimmäiskestoa.

Mielestäni myös työryhmän esitys on kansainvälisen työjärjestön ILO:n normien vastainen, koska siinä työmarkkinatuen saajat pakotetaan töihin ilman työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Lisäksi vaatimalla pitkäaikaistyöttömiltä eräänlaista pakkotyöhön osallistumista, pyritään ainakin osa työmarkkinatuen saajista siirtää työttömyysturvanpiiristä pelkän toimeentulon varaan ja jälkeen työttömyys tilastot kaunistuvat ja pääministeri Matti Vanhasen suu levenee muikeaan hymyyn.

Esityksessä ei esitetä lisäresursseja kunnille uusien työpaikkojen luomiseen. Sen sijaan valtion tämän vuoden budjetissa työllisyys määrärahoja leikattiin yli 100 miljoonalla eurolla. Lisäksi leikattiin myös kuntien valtionosuuksien indeksitarkistuksia ja harkinnanvaraisia valtionosuuksia.

Työmarkkinatuen saannin rajoittamista on pohjustettu kirjoituksilla ja puheilla tuen muuttamisesta ns. vastikkeelliseksi useiden vuosien ajan. Tuen saajat ovat kuitenkin tässä ja nyt tänäänkin velvollisia ottamaan vastaan töitä, muta työpaikkoja ei vain ole tarjolla. Tähän ongelmaan toivoisi maamme hallituksen etenkin työministeriön kokovoimallaan keskittyvän eikä tilastokikkailuun.

Mielestäni työttömille on järjestettävä kunnontyötä, josta maksetaan myös kunnollinen, alan sopimusten mukainen palkka vähintään.

Lisäksi esitän, että alkajaiseksi hallitus ja eduskunta lisäisi viipymättä valtion ja kuntien työllisyysmäärärahoja. Työmarkkinatuen ja työttömien päivärahojen minitason nostamista 750 euroon kuukaudessa jne.

Reijo Sutinen

SAK:n Riihimäen paikallisjärjestön sihteeri

takaisin