Hävetkää teurastajien tukijat ja ystävät

Noin kuukauden ajan me suomalaiset olemme seuranneet TV-uutisten välityksellä miten Israelin armeija yhdysvaltojen tukemana suoritti viattomien siviilien joukkomurhaa eteläisessä Libanonissa ja eteläisen Beirutissa. Ja kuinka Israelin armeijan maavoimat ilmaiskujen ja tykistötulen avustuksella työntyivät syvälle Libanoniin aina Litanjoelle asti tuhoamalla kaikki inhimillisen elämisen edellytykset. Ihmisten huomion kiinnittyessä Libanoniin niin samaan aikaan Israelin terroritoiminnassa on Palestiinassa tapettu yli sata ihmistä. Lisäksi on syytä olettaa, että tähänastiset karmeat hirmutyöt ovat vain alkusoittoa vielä suuremmalle teurastukselle. Ihmettelen kovasti, että vielä löytyy sellaisia uskonveljiä, jotka hyväksyvät libanonilaisten teurastuksen ja kotien tuhoamisen.

Bushin hallinto ei vain tukenut Israelia sodassa, vaan myös kannusti sitä koko ajan laajentamaan hyökkäystä Libanonin Hizbollah-liikkeen nujertamiseksi ja maan alistamiseksi uudelleen vasallien asemaan.

Kerran toisensa jälkeen presidentti Georg Bush ja muut hänen hallintonsa edustajat vastustivat välitöntä tulitaukoa ja ilmoittivat sen sijaan kannattavansa "kestävää rauhaa". Tällä verukkeella pitkittivät sodan kestoa. Kyseiset sotahaukat katsoivat parhaaksi, että vihollisuuksien lopettaminen hyväksytään vain kun USA ja Israel saavuttavat täysin sotatavoitteensa. Kansainvälisen painostuksen seurauksena YK:n turvallisuusneuvostossa saatiin aikaiseksi päätöslauselma tulitauosta, jonka seurauksena maanantaina 14.8 klo 8 tulitauko alkoi. Tulitauko on toistaiseksi pitänyt pienistä välikohtauksista huolimatta toistaiseksi.

Tähän päivään mennessä kaikille pitäisi olla selvää, että Hizbollahin 12. heinäkuuta suorittama kahden israelilaisen sotilaan sieppaus Libanonin puolella rajaa ei ollut nykyisen sodan syy, vaan ainoastaan tekosyy pitkään suunnitellun hyökkäyksen aloittamiseksi. Eikä hyökkäys ollut vain yksinkertaisesti Israelin hallituksen tekemä päätös, jonka USA:n jälkikäteen siunasi. Päinvastoin, se edusti USA:n imperialistisen intervention laajentamista ja syventämistä Lähi-idässä, jonka hyökkäys Irakiin kolme ja puolivuotta sitten aloitti.

Tämän sodan tavoitteena oli edistää USA:n strategista päämääriä Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa käyttäen ns. "globaalia sotaa terrorismia vastaan" oikeutuksena saalistuspolitiikalle, joka johtaisi alueen valtaisan rikkaat öljyvarat USA:n haltuun. Tämä puolestaan nähdään ratkaisevana USA:n imperialismin tavoitteelle saavuttaa maailman laajuinen herruus eli toisin sanoen tässä sodassa ei ole kyse uskontojen välisestä taistelusta, eikä Raamatusta, eikä Koraanista eikä Juutalaisten ja Muslimien välien selvittelystä. Näitä asioita ja kysymyksiä on turha sotkea Israelin hyökkäyssotaan Libanonissa - ei edes propagandistisessa mielessä.

USA:n tuki Israelin sodalle Libanonia vastaan oli vain ponnahduslauta tuleville sotilaallisille operaatioille, joiden tarkoituksena "hallinnon vaihdokseen" Syyriassa ja Iranissa. USA ei aio sallia minkään edes potentiaalisesti sen globaalien pyrkimysten tiellä olevan hallinnon jäädä valtaan.

Maailman ammatillisen- kuin poliittisen työväenliikkeen ja kaikkien rauhantahtoisten ihmisten on nyt aika herätä ja nousta toimintaan sotaa ja sodan voimia vastaan. On keskusteltava, on järjestettävä tähänastista laajempia ja paljon väkirikkaampia mielenosoituksia, on laajennettava boikottikampanjaa vierailta alueita miehittävien ja hyökkäyssotia käyvien valtioiden tuotteita vastaan, on nostettava kysymykset sodasta ja rauhasta sekä Suomen ja EU:n roolista vahvasti esille EU-puheenjohtajuuden vastatapahtumissa ja valmistauduttaessa eduskuntavaaleihin. On ravistettava hereille maamme suurin järjestäytynyt voima, ammattiyhdistysliike.

Ammattiyhdistysliike näyttää pitkälti nukkuvan ruususen unta tässä vaarallisessa maailman tilanteessa. Myönteisiä poikkeuksia sentään on. Muun muassa Kansainvälinen rakennus-, rakennusaine- ja puutyöväen liitto UITBB kehottaa kanaotossaan kaikkia kansallisia ja kansainvälisiä ammattijärjestöjä osoittamaan kiireesti mieltään ja vaatimaan hallituksiaan tuomitsemaan ehdottomasti Israelin hyökkäykset, vaatimaan välitöntä tulitaukoa ja Israelin armeijan ehdotonta vetäytymistä, ennen kuin sota laajenee koko alueelle. Samoin tekee suomalainen Työpaikkojen rauhantoimikunta.

Reijo Sutinen
Työpaikkojen Rauhantoimikunnan jäsen
Riihimäki

Takaisin