Hallituksen kuntahanke uhkaa lähipalveluja ja demokratiaa
Matti Vanhasen hallitus ajaa kunta- ja palvelurakenteiden rajua muutosta. Tarkoitus on lopettaa
suurin osa kunnista ja keskittää ne suuriin yksiköihin. Samalla aiotaan laajentaa kunnallisten palvelujen
kilpailuttamista, ulkoistamista ja yksityistämistä. Asukkaat ja työntekijät on sivuutettu ratkaisuja valmisteltaessa.
Hanketta käynnistettäessä puhuttiin kuntien elinvoimaisuuden ja palvelujen turvaamisesta. Valmistelujen edetessä on käynyt yhä selvemmäksi, että tavoitteena on muuttaa kunnalliset palvelut markkinaehtoisiksi ja laajentaa yksityisiä palvelumarkkinoita.
Hankkeen lähtökohdissa on syrjäytetty suomalaisen hyvinvointimalliin - työväenliikkeen taistelun tuloksena - kuuluva perusoikeusajattelu, jonka mukaan kuntien perustehtävänä on turvata jokaiselle kansalaiselle kuuluva oikeus sosiaali-, terveys-, sivistys- ja ympäristöpalveluihin.
Kunta- ja palvelurakennehanketta ajavat samat puolueet, jotka ovat leikanneet kuntien rahoitusta ja supistaneet kuntien osuutta kansantuotteesta. Valtiovarainministeri Eero Heinäluoman ja kuntaministeri Hannes Mannisen johtamissa hankkeen valmisteluryhmissä ovat mukana hallituspuolueiden - keskustan, SDP:n ja RKP:n - lisäksi kokoomuksen, vihreiden ja Vasemmistoliiton edustajat.
Kuntien ja palvelujen keskittämistä suurempiin yksiköihin perustellaan taloudellisella tehokkuudella ja edullisuudella. Käytännössä suuret yksiköt ovat kuitenkin useimmiten muita kalliimpia. Kuntaliiton tilastojen mukaan esimerkiksi yli 100 000 asukkaan kuntien sosiaali- ja terveysmenot olivat vuonna 2004 keskimäärin yli 2 450 euroa asukasta kohti, mutta 10 000 - 40 000 asukkaan kunnissa vain 2 190 euroa. Samansuuntainen ero oli myös opetustoimessa.
Asukkaiden kannalta palvelujen keskittäminen suurempiin yksiköihin
merkitsee useimmiten lähipalvelujen heikentymistä ja palvelujen saannin vaikeutumista.
Kunta- ja palvelurakennehankkeen päätavoitteena on muuttaa mahdollisimman suuri osa kuntien nyt
itse tuottamista peruspalveluista kaupallisiksi. Hankkeen puitteissa on tarkoitus laajentaa kilpailuttaminen -
esimerkiksi ns. tilaaja-tuottaja -mallilla - kaikkiin palveluihin. Peruspalveluista tehdään tuotteita, joita
määritellään ja ohjataan kaupallisin perustein. Samalla yhä useammat palvelut siirretään yksityisten yhtiöiden
hoidettavaksi. Perusoikeudet alistetaan näin kapitalistiselle voitontavoittelulle ja palveluja ohjaa jatkossa yhä
enemmän se, kenellä on rahaa.
Hankkeen taustalla vaikuttaa EU:n Lissabonin strategia ja siihen sisältyvä pyrkimys keskittää taloutta ja kaupallista palveluja sekä voimistaa kilpailua työntekijöiden kustannuksella.
Henkilöstömenot muodostavat suurimman osan kuntien
hyvinvointipalvelujen menoista. Kun yksityisellä puolella vastaavien alojen työehdot ja sosiaaliturva ovat yleensä
huonommat kuin kunnissa, tapahtuu kilpailuttaminen työntekijöiden kustannuksella.
Palvelujen kilpailuttaminen heikentää erityisesti naisten asemaa. Suurin osa naisista on töissä
julkisissa palveluissa ja julkisten palvelujen työntekijöiden enemmistö on naisia. Kunta-alan ammattijärjestöjen onkin
syytä ottaa voimakkaasti kantaa kunta- ja palvelurakennehanketta vastaan.
Hallituksen ajamassa hankkeessa kuntien yhdistäminen suuriksi yksiköiksi ja palvelujen kaupallistaminen liittyvät tiiviisti yhteen.
Suuria kuntia tarvitaan, jotta kilpailuttaminen ja yksityistäminen olisi helpompi toteuttaa. Monien alojen yksityisiä palveluja hallitsevat suuryhtiöt haluavat mahdollisimman keskitettyjä palvelumarkkinoita. Toisaalta päätökset lähipalvelujen karsimisesta ja julkisten palvelujen yksityistämisestä on helpompi tehdä, kun kunnallinen päätöksenteko keskitetään pienempään piiriin ja etäämmäs asukkaista.
Palvelujen ja vaikutusmahdollisuuksien puolustamiseksi tarvitaankin entistä laajempaa asukasliikkeiden ja kuntien työntekijöiden yhteistyötä esimerkiksi alueellisten sosiaalifoorumien ja Pro kuntapalvelut -verkostojen puitteissa.
Suomen kommunistisen puolueen Riihimäen osasto vastustaa hallituksen ajamaa kunta- ja palvelurakennehanketta, koska se heikentää palveluja, lisää eriarvoisuutta ja kaventaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia.
Työväenliikkeen ja kansalaisliikkeiden kamppailun tuloksena Suomen perustuslakiin on kirjattu velvoite taata jokaiselle kuuluvat perusoikeudet. Tätä perusoikeuslähtökohtaa vahvistaa vielä se, että perustuslain mukaan kunnallinen itsehallinto on nimenomaan asukkaiden itsehallintoa.
SKP:n Riihimäen osasto esittää kunta- ja palvelurakenteiden
uudistamisen arvioimista ja suuntaamista nimenomaan perusoikeuksien ja asukkaiden itsehallinnon vahvistamisen pohjalta.
- Ylhäältä päin kiireellä runnomisen sijasta on saatettava kunnallisten palvelujen ja demokratian
kehittämisen tarpeet laajasti kuntien asukkaiden ja työntekijöiden keskusteltavaksi. Tältä pohjalta on valmisteltava
kuntakohtaiset peruspalvelujen kehittämisohjelmat. Yksipuolisen taloudellisen tehokkuusajattelun sijasta on keskeiseksi
kriteeriksi otettava palvelujen saatavuus ja vaikuttavuus, asukkaiden hyvinvointi ja vaikutusmahdollisuudet.
Subjektiivisten oikeuksien kaventamisen sijasta on vahvistettava niitä muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluissa.
- Kuntien taloudellisia edellytyksiä kehittää palveluja on parannettava laatimalla
rahoitusohjelma, jolla palautetaan kunnilta leikatut valtionosuudet, muutetaan kunnallisvero progressiiviseksi,
saatetaan myös pääomatulot kunnallisveron piiriin ja siirretään erikoissairaanhoidon rahoitus pääosin valtiolle.
Peruspalvelujen maksullisuutta ei pidä lisätä eikä kunnallisiin palvelumaksuihin pidä luoda mitään korotusautomaattia.
- Kunnissa on lopetettava lyhytnäköinen "säästäminen"
henkilöstömenoissa ja palvelujen kilpailuttaminen henkilöstön kustannuksella. Työntekijöiden palkkausta on parannettava.
Vakinaista henkilöstöä ja pysyviä sijaisten vakansseja on lisättävä. Kunnallinen työmarkkinalaitos on irrotettava
teollisuuden ja kaupan suurtyönantajia edustavan EK:n tupo-linjasta.
- Kuntien oikeutta päättää itse palveluista ja tuottaa ne omana toimintana ei saa rajoittaa
hallituksen valmistelemalla kuntahankkeen puitelailla eikä hankintalainsäädännön kaltaisilla keinoilla. Suomen
hallituksen ja eduskunnan on torjuttava palvelujen mahdollisimman laajaan kaupallistamiseen tähtäävä EU:n
palveludirektiivi ja Maailman kauppajärjestön GATS-sopimuksen laajentaminen.
- Asukkaiden on saatava itse päättää kunta- ja palvelurakenteista. Päätösvaltaa ei saa keskittää
pieneen piiriin. Kunnallista itsehallintoa on kehitettävä asukkaiden itsehallintona. Se edellyttää osallistuvan ja
lähidemokratian, kuten kunnanosavaltuustojen, osallistuvan budjetoimisen, vuokratalojen asukkaiden itsehallinnon,
työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien ja kunnallisten kansanäänestysten kehittämistä. Kuntien yhdistämistä koskevat
ratkaisut tulee aina alistaa kunnalliseen kansanäänestykseen. Nykyinen sekava ja hajanainen seutu-, maakunta- ja
lääninhallinto on koottava yhtenäiseksi maakuntahallinnoksi, jossa ylintä päätösvaltaa käyttämään valitaan
kunnallisvaalien yhteydessä maakuntavaltuustot.
- Riihimäen kaupungin on pysyttävä itsenäisenä kunta ilman mitään liitoksia, kuten Hyvinkäänkin
kaupunginvaltuusto yksimielisessä päätöksessään 30.1.2006 on todennut, että Hyvinkään kaupunki kehittää ja jatkaa
palvelujen kehittämistä nykyisten kuntarajojen puitteissa, lähinnä peruskuntamalliin pohjautuen. Hyvinkäällä on riittävä
ja edelleen kasvussa oleva asukaspohja sekä edullinen kaupunkirakenne kunnallisten peruspalvelujen tuottamiseen ja
demokratian toimintaan.
Reijo Sutinen
Riihimäki