Toivo meni, bisnes tuli

LAHDEN KUNTAOHJELMA

Kunnallisvaalit 26.10.2008

Suomen Kommunistinen Puolue rp. Lahti.

”Markkinaehtoiset palvelujen tuottamisen tavat, tilaaja-tuottaja – malli, kilpailuttaminen, kunnallisten liikelaitosten päätösvallan keskittäminen toimitusjohtajille, yhtiöittäminen ja yksityistäminen kaventavat asukkaiden, luottamushenkilöiden ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia” (SKP).

”Paras-hankekaan ei auta, ellei kuntatalouteen saada lisää rahaa” (H.Helin. Kuntalehti 11/08)

Kaupungin tulot ovat enimmiltään peräisin työtätekevien kukkarosta, veronmaksajien.  Ne kertyvät kaikilta: lapsesta vaariin/muoriin.  Jos ei veroina niin käyttömaksuina.  Heillä tulisi olla nykyistä enemmän sanomista Lahden asioissa.

osuus tuloista%      summa

Toimintatuottojen osuus kaikista tuloista on                        15,33 %        74,9 milj.€

Luvussa on mukana myyntituotot, maksutuotot, 

vuokratuotot, tuet ja avustukset ja muut 

toimintatuotot.

Verotulojen kaikista tuloista on                                                59,30 %      290,0 milj.€

Siinä ovat mukana kunnallis- ja yhteisö- ja 

kiinteistövero.  Tämän alan sisällä kunnallisveron 

osuus on lähes 70 %.

Valtionosuudet                                                                            20,93 %      102,4 milj.€

Eri yhtiöiden tulot                                                                         4,43 %        21,7 milj.€

 

Yhteensä                                                                                                           488,6 milj.€

                           

(Lähde Lahden kaupungin tilinpäätös 2007)

 

Entä ovatko Lahden ”painopisteet” ihan kohdallaan myöskään väestöön nähden ? Lahdessa on

                                                                                      (Lähde Fennica,net: Suomi internetissä)

1DEMOKRATIAAN TAKAISIN

Kansalaisten asiantuntemuksen ja vaikutuksen välittyminen päätöksentekoon Lahdessa on ollut heikkoa; ei aina edes lainsäädännön sallimalla tasolla.  On vallinnut henki: “me päätämme, te luette lehdestä”.

Ensiksi on pidettävä huolta siitä, että kuntalaisten vaikuttamisen keinot ja kanavat toteutuvat vähintään laeissa määritellyllä tasolla (esimerkiksi sillä tasolla kun rakentamista ja kaavoitusta koskeva laki ja virkamiesten toimintaan sääntelevä hallintomenettelylaki säätävät).

Toiseksi on ryhdyttävä toimiin valtuuston aseman vahvistamiseksi.

On palautettava poliittinen vastuu vaaleilla valituille elimille.  Se merkitsee muutoksia luottamusmies- ja virkamiesjärjestelmään sekä niiden keskinäisiin suhteisiin.   

Yhtiöitettyjen ja liikelaitostettujen yksiköiden toimialoilla tarvitaan demokraattista valvontaa.  Se merkitsee yhtiöittämisten purkamista ja  palauttamista suoraan kaupungin budjettiin ja valtuuston päätösvaltaan.

Kolmanneksi on perustettava kaupunginosavaltuustoja riittävin budjetti- ja muin resurssein.

Neljänneksi on valittava nykyistä enemmän eri alojen käyttäjien edustajia kaupungin päätöksenteko- tai valmisteluyksiköihin.

Viidenneksi on luovuttava mammuttilautakunnista.  Lautakuntajärjestelmä on uudistettava pitäen lähtökohtana luottamushenkilöiden ja kaupunkilaisten todellista osallisuutta päätösten valmistelussa.

Kaupungin viranomaisten tehtävänä on edistää ja auttaa kaupunkilaisten osallistumista päätöksentekoon ja auttaa heitä oikeuksiensa totettamisessa.  Siihen velvoittaa myös hallintolaki.

On toimeenpantava kansanäänestyksiä, kannustettava kuntalaisaloitteiden tekemiseen, järjestettävä kuulemistilaisuuksia  ja gallupeja asioissa, jotka ovat  kaikkien tai merkittävän osan kaupunkilaisista kannalta tärkeitä.  Kaupungin nettisivut on uudistettava tämän tavoitteen mukaiseksi.

Asukkaiden ilmaisemalla mielipiteellä on oltava päätöselimiä sitova merkitys.  Valtuustossa (ja muissa päätöselimissä) on vältettävä “yhden äänen” enemmistön ratkaisujen tekemistä taikka päätöksiä, joissa ilmiselvästi vallitsee suuri ristiriita kaupunkilaisten tahdon kanssa.  

2TALOUS KUNTOON

Kuntien käyttötalouden ja investointien valtionosuudet viimeisen viidentoista vuoden aikana eivät ole vain alentuneet: ne ovat romahtaneet.  Kunnat ovat paikanneet menetystä kuntalaisten verotus- ja maksurasitusta kiristämällä.  Syyllinen ei ole abstrakti “valtio”.  Ne henkilöt ja puolueet, jotka ovat eduskunnassa, ovat myös täydessä vastuussa kuntien lisääntyvästä ahdingosta. 

On pidettävä huolta siitä, ettei kunnille aseteta uusia velvoitteita osoittamatta samalla niille myös rahoitusta. 

Valtion budjettipolitiikan suuntaa muuttaen on turvattava kunnille taloudelliset mahdollisuudet perinteisten tehtäviensä hoitamiseen.  Alijäämän täydentämiseksi kaupunki  ei saa suostua pakkotilanteisiin: korottaa veroäyrin hintaa tai muita veroluonteisia maksuja.  Mahdollinen ylijäämä on palautettava veronmaksajille kuntalain mukaisesti.

Kuntatalouden kohentamisen keinot ovat:

·        yhteisöverojen jako-osuuksien muuttaminen kuntatalouden etujen mukaiseksi ja kaikkien maksuviivästyksien poistaminen, 

·        tuloveron tuoton ohjaaminen kunnille,

·        kunnallisverotuksen progressiivisuuden toteuttaminen,

·        pääomatulojen verottaminen palkkatulojen tavoin ja kuntien työnantajamaksujen alentaminen muiden tasolle. 

Valtion ja kuntien keskinäistä osuutta kustannuksista on muutoinkin muokattava kuntien eduksi erityisesti tehtävissä, joilla on yhden tai muutaman kunnan rajat ylittävä luonne.

Verotuksen painopisteeseen on vaikutettava myös kunnissa.  Sen muuttamista yhä enemmän työtätekevän veronmaksajan harteille on vastustettava. 

Veroäyrin hintaa ei saa korottaa, pikemminkin sitä on alennettava.  Kiinteistövero on poistettava asumiskiinteistöltä.  Yleishyödylliset yhteisöt on vapautettava kiinteistöverosta.

On ryhdyttävä toimiin kaupungin oman, tuloja tuottavan liiketoiminnan laajentamiseksi.

Kaupungin maksujen määräytyminen on perustuttava käyttäjien maksukykyyn.

Kaupungin omien yksiköiden itselleen perimien vuokrien ja käyttökorvausten “taskusta toiseen”-tilinpidosta on luovuttava.  Maksujen hintajärjestelmän on pohjauduttava yhteiseen etuun; ei vain tuon tai tämän yksikön odotuksiin.  On mahdotonta hyväksyä sitä, että sisäisten vuokrien saaja –tilakeskus-  merkitsee noin 7 miljoonan euron voiton tilinpäätökseensä samaan aikaan, kun koulujen homekorjauksien puolesta pitää taistella.  Ja monien sairastua.

Valtio budjettipolitiikka on johtanut kuntien talouden heikentymiseen. Viime vuosikymmenen alusta lähtien kuntien rahoitusta on heikennetty vuositasolla 5,0 mrd euroa. Heikennykset aloitti Ahon hallitus ja myöhemmät hallitukset ovat niitä jatkaneet.  Nykyinen hallitus jatkaa samalla linjalla esityksessään vuoden 2009 budjetiksi.

Eduskuntapuolueet ovat vastuussa siitä, että valtuustot voivat yhä useammin päättää vain “verhojen väristä”.  Nämä puolueet ovat yksityistäneet, yhtiöittäneet ja ulkoistaneet kuntien toimintoja.  Vaaleilla valittujen elinten ja mikä paradoksaalista, myös eduskuntapuolueiden paikallisten järjestöjen toimivalta vähenee.  Kuntien talouteen ja demokratiaan vaikuttavat päätökset tehdään yhä useimmin jossain muualla kuin demokraattisissa vaaleissa valituissa elimissä.  

3SUUNNAN MUUTTAMINEN

Kunnissa tarvitaan valtioon kohdistuvaa toimintaa, luottamus- ja virkamiesten ja kansalaisten poliittista toimintaa.  Siinä ovat mukana puolueiden paikallisjärjestöt, eri alojen yhdistykset ja yksityiset kaupunkilaiset ja paikalliset tiedotusvälineet.  Väestön toiminta menneellä valtuustokaudella on joissakin tapauksissa tuottanut tuloksia.  Toimintaa pitää jatkaa.

SKP:n ehdokkaat toimivat sen puolesta, että:

Työttömyyttä vähennetään lisäämällä kaupungin omaa työllistämistä ja ns. kolmannen sektorin tehtävien tukemista.

Ÿ työttömyyden vähentämiseksi laaditaan ohjelma, jossa on mukana 

-         nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyttä alennetaan; erityisesti näiden työttömyyden lajien seurauksia lievennetään

-         vakinaisen henkilökunnan aseman kohentaminen ja luopuminen sen korvaamisesta työllistämistuella palkattuihin

-         väliaikaisesti täytetyt virat ja toimet vakinaistetaan

• vammaishuollon palvelut pidetään vähintään lain vaatimalla tasolla; erilaiset ikä-, matka- ja muut rajoitukset poistetaan

• vanhustenhuollon kiireisin tehtävä on täyttää palvelutalojen ja tuetun asumisen tarve, omaishoidon tukea ja mahdollisuuksia vapaisiin lisätään

• terveydenhuolto on  toteuttava maksuttomana kansanterveyslain mukaisesti, hoitotakuu toteutetaan lain hengen mukaisesti. Lääkäri- ja muun henkilökunnan vaje poistetaan.

• erikoissairaanhoidon jonot ovat sietämättömät (Leikkausjono 2214 ja poliklinikkajono 3169, joista yli seitsemänsataa yli 6 kk odottaneita.  Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä: Hoidon saatavuus-tilastot 2007)

• koulujen opetusryhmiä ja luokkakokoja pienennetään

• opinto-ohjaajia, kuraattoreja ja koulupsykologeja lisätään

• koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto pannaan kuntoon

• taideaineiden ja liikunnan tuntimääriä lisätään

• lähikoulu-periaate on palautettava

• lastentarhanopettajia ja muuta pätevää henkilökuntaa lisätään ja rakennetaan päiväkoteja tarvetta vastaavasti

• perhepäivähoitajien asemaa on parannettava

• ala-asteikäisten ja esikoululaisten valvottu  ja turvallinen iltapäivähoito järjestetään tarvetta vastaavasti

• palautetaan käyttöön kotihoidontuen ns. Lahti-lisä

• lapsiperheiden oikeus kotipalveluun palautettava

• huume- ja päihdeongelmaisten hoitoa ja tuettua asumista kehitetään

• järjestetään psyykkisesti sairaiden tarpeen mukainen hoito, kuntoutus ja tuettu asuminen

• toimeentulotuki korvataan 850 euron suuruisella henkilökohtaisella perusturvalla

•  etnisiin vähemmistöihin ja maahan muuttajiin suhtaudutaan Suomen perustuslain mukaisesti

• pakolaiskiintiötä suurennetaan, monikulttuurisuus nähdään rikkautena

• toteutetaan autoton keskusta ja  joukkoliikenteen kehittämiseen etsitään uusia muotoja, selvitetään kunnallisen liikennelaitoksen perustaminen

• asuntotuotannossa tähdätään asuntojonon lyhentämiseen erityisesti pieniä kerrostaloasuntoja rakentamalla

• kaavoituksessa pidetään huoli siitä, ettei keskustaa rakenneta muutoin kuin  saneerausrakentamisella ja että omakotitontteja on saatavilla ja että uusia kauppakeskuksia ja muita paljon pinta-alaa ja paikoitusalueita tarvitsevia alueita ei rakenneta

• rantarakentamista ei sallita

• virka- ja luottamushenkilöiden kokouspalkkiot, ilmaisliput ja kausikortit poistetaan;  luottamustoimen hoitamisesta aiheutuneet kulut korvataan tositteiden perusteella

• liikunnan tukemisen pääpaino on kuntoliikunnassa ja seuratoiminnassa, koulujen liikuntakasvatusta tuetaan sekä liikuntatunteja lisätään; uusien liikuntamuotojen vaatimia suorituspaikkoja rakennetaan, ammattiurheiluun ei sijoiteta

• kulttuurin ja taiteiden aloilla lisätään tukea vapaalle ammattilaiselle kulttuurityölle ja kaupunkilaisten omaehtoiselle harrastajatoiminnalle

Liite

Valtiontalous on viime vuosina ollut jatkuvasti miljardeja ylijäämäinen. Myös esitys ensi vuoden budjetiksi rakentuu ylijäämälle. Varaa palvelujen parantamiseen on,  mutta porvarihallitus jatkaa edeltäjiensä politiikkaa pakottamalla kuntia karsimaan jopa peruspalveluja.

Nykyinen hallitus jatkaa edeltäjiensä linjalla ohjaamalla yhä enemmän rahaa rikkaille verohelpotuksina ja luomalla toisaalta lisää markkinoita yksityisille palvelualan yrityksille. Kunnilta on tällä politiikalla leikattu rahoitusta 90-luvun alun jälkeen vuositasolla laskien viisi miljardia euroa.  Porvarihallituksen valtion budjetissa esittämät lakisääteiset indeksikorotukset valtionosuuksiin eivät peru näistä leikkauksista senttiäkään.

Useimmissa kunnissa jatkuu konsensuspolitiikka, jolla eduskuntapuolueet yksissä tuumin kaikissa olennaisissa kysymyksissä toteuttavat hallituksen linjaa. Vaihtoehdot on peitetty näennäisten taloudellisten välttämättömyyksien ja valtion tasolla sovittujen linjausten toteuttamisen vaihtoehdottomuuden taakse.

Valmisteltavana olevat kuntien talousarviot osoittavat hälyttävällä tavalla sen, että palvelujen uusi karsinta-aalto on uhkaamassa monissa kunnissa. Myös kunnallisveroa suunnitellaan kiristettäväksi ja kiinteistöveroa on jo korotettu monissa kunnissa. Palvelumaksujen korotukset on useimmissa kunnissa toteutettu hallituksen maksimiesitysten mukaisina. Useissa kunnissa maksujen korotuksia ovat tukeneet myös eduskunnan oppositiopuolueet.

 

Kuntien valtionosuudet palautettava 

 

Porvarihallitus lupaa kuntien valtionosuuksiin indeksitarkistuksen. Sitä markkinoidaan suurena asiana, vaikka kyse on vain lakisääteisen velvoitteen toteuttamisesta. Oikean kuvan Vanhasen hallituksen kuntapolitiikan sisällöstä saa palvelumaksujen korotuksista. Hallitus leikkaa kuntien valtionosuuksista saman summan, jolla palvelumaksuja korotetaan.

Valtion rahoitusta pitää arvioida ennen muuta asukkaiden tarpeiden ja kuntien tehtävien kannalta. Takakäteen tuleva inflaatiotarkistus ei riitä. Kuntien valtionosuuden jäävät edelleen jälkeen noin 5 miljardia euroa vuositasolla 90-luvun alun tasoon nähden. Sen lisäksi kunnat tarvitsevat enemmän resursseja valtion niille osoittamien lisävelvoitteiden suorittamiseen.

 

Pääomatulot kunnallisveron piiriin

 

Hallituksen budjettiesityksen kokoomuslainen linja on hylättävä Suurituloisten ja rikkaiden verotuksen satojen miljoonien keventämiseen osoitetut rahat on suunnattava kansaneläkkeiden, työmarkkinatuen ja ympäristönsuojelumäärärahojen korottamiseen, joita nyt esitetään supistettavaksi.

Pääomatulot kuten osinko- myynti- ja korkotulot sekä yritysten voitot, joista kunnat eivät voi periä veroa ollenkaan, on saatettava kunnallisverotuksen alaisiksi. Näillä verotuloilla kuntin taloudet saataisiin parempaan kuntoon ja lisäresursseja palveluiden kehittämiseen

Ranta-Kartanoa ei saa rakentaa.

Toriparkki pitää hylätä.

Suurkunta-hanke on hylättävä.

Erilaiset luottamus- ja virkamiesten ”tiedonhankinta”-matkat on hylättävä.

Kuntalaisten valitusoikeutta ei saa kaventaa.

Sisäisten vuokrien laskentaperusteita on muutettava vastaamaan todellisia ylläpitokustannuksia

Nyt viekas vilppi täällä On noussut kunniaan,
On valhe vallan päällä Ja vääryys voimassaan.

Ei kuulla kurjan ääntä, Ja köyhää sorretaan,
Ja lainkin rikkaat vääntää Vääryyttä puoltamaan.  

Suomen Kommunistinen Puolue, Lahti 

Takaisin