Etlarin pääkirjoitus 26.9. liittyen kuntaliitoksiin
Etelä-suomen sanomat kirjoitti pääkirjoituksessaan Hartolan, Heinolan ja Pertunmaan kuntaliitosneuvotteluista. Etlari totesi kuntaneuvotteluihin liittyen että ”kuntapäättäjillä on vuosien kokemus kunnan päätöksenteosta, palvelujen järjestämisestä ja ennen kaikkea taloudesta joka sanelee reunaehdot, miten kunta pystyy huolehtimaan velvoitteistaan”. Ja etlari jatkaa myöhemmin, ”yksittäisen kuntalaisen on lähes mahdotonta perehtyä kaikkiin asioihin, mitä palveluiden turvaaminen edellyttää kunnalta ja mitä se maksaa. ”
Kuinka kuntapäättäjät voivat sitten tietää, onko kuntien liittäminen taloudellisesti kannattavaa. Ei se tiedäkään, kun ei olla kokeiltu tai tutkittu. Näin meille sanotaan. Mutta, mutta, itse asiassa aiheesta löytyykin sisäministeriön vuonna 2003 teettämä tutkimus: Kuntien yhdistymisten vaikutukset kuntien menoihin. Tutkimuksessa on tutkittu vuosina 1970-1997 tehtyjen kuntaliitosten vaikutukset kuntien kokonaiskäyttö menoihin.
”Saatujen tulosten mukaan ehdotukset kuntasektorin menojen radikaalista pienentämisestä kuntia yhdistämällä ovat kuitenkin vailla empiiristä pohjaa. Kuntaliitokset pienentävät kuntien hallintomenoja, mutta syntynyt säästö käytettiin ainakin 1970-luvulla moninkertaisesti muissa menoluokissa. Kuntien kokonaismenot pikemminkin kasvoivat liitosten jälkeen”. Tutkimus löytyy kokonaisuudessaan internetistä sivulta http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/1E52DE3F31803A93C2256DB1004AEA47/$file/kuntienyhdistyminen.pdf . Eli kannattavuudesta ei voida puhua.
Etelä-Suomen sanomat jatkaa myöhemmin, ”kuntalaiset ovat valtuuttaneet kuntapäättäjät edustamaan heitä”.
Valitettavasti ennen kuntavaaleja ei puhuttu sanallakaan kuntaliitoksista. Tällöin äänestäjä ei voinut tietää ehdokkaan mielipidettä liittyen kuntaliitoskysymykseen. Kuntaliitoksia perustellaan myös kunta- ja palvelurakenne uudistuksella. Myöskään ennen 2004 eduskuntavaaleja ei kunta- ja palvelujen rakenne uudistuksesta puhuttu mitään. Sitä ei siis kirjattu hallitusohjelmaan. Tällöin kunta- ja palvelurakenneuudistuksella että kuntaliitoksilla ei ole kansan antamaa legimiteettiä eli hyväksyntää.
No, miksi kaikki halutaan väkisin tehdä, ilman kansaa.
Koska taustalla on kuntapalveluiden yksikkö koon kasvattaminen joka on sitten myöhemmin helpompi ulkoistaa ja yksityistää. Yleisesti tiedetään kansan vastustavan julkisten palveluiden ulkoistamista. Yksityiset palvelun tuottajat kun ovat paljon kalliimpia kuin julkisen puolen, koska yrittäjän tulee saada voittoa tekemästään työstä.
Kauhuskenaariossa kaikki julkiset palvelut tuottaa ylikansallinen firma, joka korottaa palvelutaksoja vedoten kustannusten nousuun tms. Ja kuntalainen maksaa, jos pystyy.
Onko tämä kuntalaisten etu?
Tämän vuoksi kuntalaisilta tulisi kysyä mielipidettä kansanäänestyksen muodossa, jotta aiheesta voitaisiin käydä objektiivista keskustelua hyvine ja huonoine puolineen.
Parempi tietysti olisi jos valtion osuudet kunnille olisivat realistisia.
Tällöin tätä keskustelua ei tarvitsisi käydä.
T. Tero Pitkä
Heinola