Kuva: Toivo Koivisto

Ilmastonmuutos, tuo tuleva suuronnettomuus perustuu ennakoimattomuuteen. Oletko valmis? Sateet ja myrskyt lisääntyvät, eikä säätieteilijä taida varmaksi sanoa, missä huomispäivänä tulva yllättää. Ahne ja hallitsematon talous syö maapallon elämää. Se hakkaa sademetsät, tuhoaa ilmakehän.

Kun vuorineuvos Tauno Matomäki lukee MTV 3:n haastattelussa madonlukujaan: " Markkinatalous ei tunne yksilöä, ei paikkakuntaa, ei valtiotakaan..." niin voi todeta, että mies siinä rehellisesti tunnustaa teemansa.

Sivullinen lisää lauseen jatkoksi, että markkinatalous ei hyväksy myöskään luonnon kestokykyä. Seuraukset pörssiyhtiöiden meuhkaamisesta ovat jo näkyvissä. Kun tänä talvena ei talvea tullutkaan, on se vain esimaistiaisia tulevasta.

Mikä on ay-liikkeen kanta talouden härskiin politiikkaan? Sitä voinee jäsenistössä mietiskellä, millaisia julkisia kannanottoja työntekijän puolesta SAK on julkistanut. Tuleeko heti ajatukseen? Eipä taida kovin järeitä lausuntoja olla medialle suotu. Ei sellaisia, että olisivat kovin ihmisiä puhuttaneet.

Jonkinmoiset tekohampaat sentään yritetään suuhun sovittaa, siitä esimerkkinä SAK:laisen suurliiton perustaminen. Avainasemassa on hallituksen ja työnantajien kanssa tehtävä kolmijako.Uuden liikkeen tavoitteena on reaaliansioiden tasaisen kasvun edistäminen, työehtosopimusten yleissitovuus ja joustavuus. Joustavuus? Palkankorotusten toteutustavat ja sovellukset ratkaistaisiin sopimusaloittain. Tulee pohdintaan, että epävakaista siis luvassa, sillä jousto on venyvä käsite.

Sopinee uumoilla, että uudenlaisen ay-liikkeen kasvokuva virkamiehistyy tulevaisuudessa. Kun liike modernisoituu ja edunvalvoja ikään kuin yksilöityy, tulee luottamushenkilöstä opintopisteitä keräävä tutkinnonsuorittaja. Silloin on vaarana, että itse päämäärä unohtuu. Pienen ihmisen puolestapuhujan on helppo hukkua suureen organisaatioon.

Kenttäväellä on vastuunsa. Se merkitsee sitä, että rivijäsenen on ajateltava itsenäisesti, ennakkoluulottomasti ja omin aivoin. Mikä tärkeintä, jokaisen oma arki todistaa, missä nyt mennään. Silloin on tärkeää rohkeasti tuoda mielipiteensä kuuluville, ettei kvartaalitalouden pörssimöröt veisi leipää ihmisten suusta.

Kuntia yhdistellään ja palveluja karsitaan sekä yksityistetään. Kuntien palvelurakennetta ajetaan markkinavetoiseksi valtiovallan toimin, vaikka tällainen hanke ei edes ole Vanhasen hallitusohjelmassa.. Hallitusohjelman ulkopuolelta tuodun hankkeen taustalla on EU:n Lissabonin sopimus. Sopimuksen tavoitteenahan on tehdä julkisista palveluista täysin markkinavetoisia. Julkiset palvelut ovat miljardiluokan bisnes, jonka saattaminen yksityisen voitontavoittelun piiriin vaatii isompia kuntakokonaisuuksia. Siitä on kyse ns. paras-hankkeessa. Tavallisen hoivaa ja muita palveluja tarvitsevan kannalta kyseessä ei todellakaan ole mikään paras mahdollinen vaihtoehto. Kunta ja palvelurakenneuudistukseen kriittisesti suhtautuvat ovatkin käyttäneet hankkeesta lyhennystä Kupru. Tämä kertoo paljon paremmin sen, mistä on kyse. Kuprusta tai puhalluksesta, jossa yhteisiä verovaroja ja yhteistä omaisuutta siirretään yksityisten firmojen eli yksityisten ihmisten haltuun. Samalla kun yhä useampi tavalla tai toisella heikoilla oleva ihminen jää heitteille.

Kemijärven massaliike, Heinolan kansanliike ja monet muut esimerkit osoittavat, että nykyinen turbokapitalismi luo koko ajan vastavoimaansa. Ihmiset ovat alkaneet kyseenalaistaa suuryritysten etujen koskemattomuuden. Kysytään, saako kapitalismin ahneus tuhota vaikka koko maapallon? Eikö ihmiskunnan enemmistöllä ole muuta osaa kuin olla pienen piirin taloudellisen hyvinvoinnin maksumiehinä omalla kärsimyksellään? Vappu on perinteinen työväen mielenosoitus- ja taistelupäivä. Nykyisessä tilanteessa voi toivoa, joululaulua mukaillen, oi jospa ihmisellä ois vappua ainainen. On tämä maailman tila sen verran huolestuttava.

Kapitalisoimisesta ei ole kuitenkaan seurannut sen kummempaa. Paitsi, että kuntien tuloja on ruvettu ohjaamaan kuntasektorin ulkopuolelle.

Tavalliset kuntalaiset maksavat kustannukset edelleenkin: työläiset, toimihenkilöt, eläkeläiset… Ensiksi he maksavat kunnan toimintatuloista noin 15 % erilaisina kunnan periminä maksuina. Toiseksi kunnallisveroina heiltä kerätään noin 60 % kunnan tuloista. Kolmanneksi kuntien tuloista valtionosuuksia on noin viidennes (20%) joka on valtion kautta kierrätettyä kuntalaisilta perittyä verotuloa.

Kunnan tuloa tuottava toiminta merkitään rahoitustuottojen- ja menojen kohtaan tuloslaskelmassa. Näin siksi, että yleensä ne ovat yhtiöitä, joille on myyty kunnan omaisuutta velaksi. Yhtiöt maksavat korkoa ja lisäksi jonkin määrän osinkoa. Tässä esimerkkinä käytetyn kunnan tuloista tämän tulon osuus kaikista kunnan tuloista on noin 4%.

Enimmiltään kapitalistien maksamien kuntaverojen osuus on noin 6 %. Toki mukana on muitakin yhteisöjä, mutta pääasiassa näitä. Se tulo on saman verran kokonaistuloista kuin pääasiassa asunto-osakeyhtiöiden, omakotitonttien omistajien ja sellaisten maksama osuus kiinteistöveroina.

Edellä kerrottu perustuu Lahden tilinpäätöksen tuloslaskelmaan vuodelta 2007. Lahti keräsi erilaisia tuloja vuonna 2007 yhteensä 486 068 euroa. Siitä omia toimintatuottoja, valtaosa kuntalaisilta kerättyjä maksuja, oli 74 994. Erilaisia verotuloja kertyi 290 034, valtionosuustuloja oli 102 366.

Sitten oli varaa huiskasta 15 802 euroa rahastoihin samaan aikaan kun kaikilla toimialoilla kaupungissa on ollut puute rahasta: erityisesti sosiaali- ja terveystoimen ja koulutuksen aloilla.

Kuntalaisen asemaan ovat asettunut tuon tai tämän "yhtiön" miehet. Kaupunginjohtajat ja rahoitusjohtajat, yksityistettyjen ja yhtiöitettyjen yksiköiden toimitusjohtajat. Siinä ei paljon vaaleilla valittujen elinten anneta päätellä. Jos on uhka, että rupeavat päättelemään, niin asia järjestetään sillä tavoin, ettei tosiasiallista perehtymisaikaa valtuutetuille jätetä. Yhtiön miehet toivovat, että ryhmyrit junttaavat valtuustoryhmänsä oikealle kannalle. Niin kuin tekevätkin.

Näille yhtiön miehille demokratia on turha asia. Oman yhtiöitetyn yhtiön liiketoiminta on tärkeämpi. Tärkeämpää kuin se miten sairaat on parannettu on, millä kustannuksilla oma yksikkö toimii.

Sitten yhtiön miehet hoitavat niin, että kaikki ovat tyytyväisiä: myös vaaleilla valitut valtuutetut. Olipa hyvä tulos. Tätä ne sitten toistelevat oman puolueensa kannatuksen kasvattamiseksi, ikään kuin heillä olisi ollut asiaan jotakin sanomista.

Janakkalan Aktiivinen Kansalainen-toimintaryhmä on vuo-desta 2006 taistellut vanhain-kodin asukkaiden ja henkilökunnan puolesta. Liian vähällä henkilökunnalla vaarantuu sekä hoitajien jaksaminen että vanhusten kunnollinen hoito. Niin toimintaryhmä kuin hoitajatkin ovat tehneet lääninhallitukseen kanteluita riittämättömistä resursseista. Kunta ei ole osoittanut kuitenkaan kovin suurta intoa hoitaa asioita kuntoon.

– On säädettävä laki perusturvarikoksesta, jolla kuntien johto voitaisiin saattaa edesvastuuseen, mikäli kunta ei huolehdi velvoitteistaan lakisääteisten pe-rusoikeuksien turvaamisessa, sa-noo omana mielipiteenään janakkalalainen Markku Tulander. Minäkin olen ollut toimintaryhmässä mukana tekemässä kanteluita, keräämässä nimiä adressiin, antanut haastatteluja lehdille, radiolle ja TV:lle. Julkisuus on ainoa väylä tavallisella kuntalaisella vaikuttaa edes vähän siihen, mitä täällä tehdään. Mutta vielä voivat päättäjät ja virkamiehet naureskella kuntalaisille, myös vanhoille ja sairaille, kun mitään sanktiota ei ole. Tässä vaaditaan päättäjien jatkuvaa seurantaa ja asioista tiedotetaan aina kun tarvetta ilmenee, muistuttaa Tulander. Hän myös kertoo jo tehdyn uuden kantelun Janakkalan perustusturvasta lääninhallitukseen. Nyt odotetaan, miten se asia etenee. Eivätkä nämä hoitoasiat ole hänen mukaansa ainoita, joista kanteluita on tehty. Tuntuu siltä, että Janakkalassa joudutaan kuntalaisten aloitteet ja palautteet lähettämään aina suoraan lääninhallitukseen oli kyse sitten kouluun, päivähoitoon tai mihin tahansa liittyvistä asioista. Muuten mitään ei tapahdu.

Markku Tulander päättää haastattelun toteamukseen, et-tä oikeuden hyvään vanhuuteen pitäisi kuulua kaikille ikä-ihmisille. Janakkala kohtelee kuitenkin kaltoin tämän yhteiskunnan rakentajia.

Kuva: Toivo Koivisto

Siirtoa on perusteltu keskittämisellä, lääkärien huonolla saatavuudella, iltapäivystyksen tarpeettomuudella, ajan hengellä ja ties millä. Ainoa asiallinen perustelu tähän mennessä on ollut se, että illasta siirrettäisiin päiväpäivystykseen yksi lääkäri. Päivällä tapahtuva päivystys kun ei ole toiminutkaan riittävän hyvin.

Helmikuun alussa Heinolalaiset kansalaisliikkeet kuten HEAVY (Heinolan Eko Ahdistuneiden Vanhempien Yhdistys), Heinolan Mammat (nettiyhteisö), sekä lastenpuoti Miniliini alkoivat kerätä adresseja ilta- ja viikonloppu päivystyksen puolesta ja samalla vaatien uutta lääkärin virkaa. Ensi alkuun nimiä keräiltiin torilla josta nimiä tulikin parissa tunnissa n. 70 nimeä. Adressi laitettiin myös nettiin. Lisäksi pariin kauppaan on jätetty keräyslaput. Nimiä on kertynyt satoja ja taas satoja. Aihe tuntuu saavan kansan heräämään. Päivystyksen siirtäminen Lahteen ei päättäjille olekaan enää mikään itsestään selvyys.

Kuntalaisten ei tule kuitenkaan henkäistä helpotuksesta sillä liitosintoilijat ovat jo Lahden seudulla kovalla tohinalla tekemässä liitoksia.

Toisaalta tulevaisuudessa samankaltainen peruspalvelui-den keskittäminen ja toimintojen supistaminen tulee jatkumaan, ellei kansalaiset ole valppaana. Koska eduskuntapuolueet ovat kaikki sitoutuneet PARAS hankkeeseen eli kunta- ja palvelurakenne uudistukseen. Puitelain tarkoituksena on tasoittaa tietä julkisten palveluiden keskittämisellä että yksityistämiselle. Tulevissa kuntavaaleissa onkin mielenkiintoista nähdä minkälaisilla valheilla eduskuntapuolueet lähtevät liikenteeseen, sitä ollaan niin kuntapalveluita puolustamassa.

Julkaisija:

SKP:n Hämeen piirijärjestö

PL 240

15141 LAHTI

Puh. 03-6845 340

Sähköposti: skp.lahti@luukku.com

kotisivu: http://www.skphame.com

Päätoimittaja:

Markku Tulander

040-740 3293

markkutulander@hotmail.com

Taitto:

Tuija Kantelinen

Painopaikka:

Yhdentymiskeskusteluita on vauhdittanut eduskunnan yksimielisesti hyväksymä kuntapuitelaki. Sen johtava ajatus on kunnallisten palveluiden keskittäminen suuriin yksiköihin, joko kuntia yhdistämällä tai siirtämällä palvelut erilaisten yhteistoiminta-alueiden järjestettäväksi. Maamme hallitus on väittänyt, että uudistus turvaisi palvelut, monelta osin jopa parantaisi niitä. Tosiasiassa hankkeella tavoitellaan hallituksen toimesta rajuja säästöjä, kun juustohöylällä höylääminen ei enää kunnissa riitä. Lakiehdotuksen mukaan "tarkoituksena on hillitä kuntien menojen kasvua".

Säästöjä ei kuitenkaan synny, ellei palveluita heikennetä tai suorastaa karsita. Moni palveluita tuottava kunnantyöntekijä on todennut käydyissä keskusteluissa ja lehtikirjoituksissa, että ainoa selkeä tie kustannuksen vähentämiseksi on nimenomaan palveluista tinkiminen Jos tämä on karsiminen on se, mihin pyritään, se on sanottava julki avoimesti ja selkokielellä kaikille kuntalaisille ja kunnantyöntekijöille. Etteivät virkamiehet ja vaaleilla valitut luottamusmiehet vedä meitä kuntalaisia höplästä. Tästä näkövinkkelistä katsottuna uudistuksen nimissä ehdotettu neljän kunnan yhdistäminen uhkaakin johtaa lähipalveluiden karsimiseen, palveluiden yksityistämiseen, työntekijöiden aseman huonontumiseen ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien heikentymiseen eli selko kielellä sanottuna demokratia kapenee ja päätösvalta etääntyy eli siirtyy yhä harvempien kunnallispamppujen käsiin. Monet palvelut suurkunnan laitamamailla todennäköisesti siirtyisivät entistäkin kauemmaksi. Päivystyspisteet ja vastaanottopalvelut perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimen osalta vähenisivät. Ja mahdollisesti kouluja lakkautettaisiin koulujenyhdentämisen seurauksena jne. Säästöjä on turha myöskään odottaa. Sillä meillä on riittävästi esimerkkejä siitä, että suuret yksiköt eivät tuo hallituksen perään kuuluttamia mittakaavaetuja vaan lisäkuluja.

Kuntia houkutellaan yhdistymään tarjoamalla niille enimmillään muutamien miljoonien eurojen yhdentymisavustuksia. Mutta nämäkin rahat mitä luultavimmin otetaan pois yhteisestä kunnille tulevista valtionosuuksista. Kokonaisuudessa uudistus ei tuo kunnille yhtään kipeästi kaipaamaa lisärahaa, vaan lakiehdotuksen mukaan "tässä laissa tarkoitettu uudistus ei muuta valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa." Riihimäen kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen arvioi karkeasti 1.11.2006 Aamupostin kirjoituksessaan, että turha nettokustannuslisäys on noin 15-20 miljoonaa euroa/vuosi. Ilmiö on asiantuntijapiireissä yleinen puheenaihe ja siitä ollaan laajalti yksimielisiä. Hän jatkaa edelleen, että toiminnallisesti suurin ongelma on se, että Riihimäen seudulla terveydenhuollon tarjontaa ja siten palvelutasoa jouduttaisiin asteittain merkittävästikin heikentämään. Kohoavat turhat kustannukset aiheuttaisivat korotuspaineita kunnallisveroprosenttiin. Samalla jouduttaisiin karsimaan voimakkaasti elintärkeitä alueen kehittämistä tukevia ja muita investointeja. Kovaa tekstiä ja Keskiruokasen esittämät perustelut on otettava valavasti huomioon yhdentymiskaavailukeskusteluissa. Todellisuudessa se mitä kunnat tarvitsevat on raha palveluiden järjestämiseen. Se on ydin kysymys kunnallispoliittisissa keskusteluissa kaikissa kunnissa tänään. Ahon, Lipposen ja Vanhasen hallitukset ovat leikanneet kunnilta kymmeniä miljardeja euroja.

Kuntien yhdistäminen ja palveluiden siirtäminen suurempiin yksiköihin vähentää kuntalaisten ja myös luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuuksia tuntuvasti. surullisen kuuluisa ja valitettava esimerkki tästä on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS, jonka piriin mahdollisen yhdentymisen seurauksena ehkä joutuisimme. Mahdollisen tai tulevan "Suur HaHy-LoRi" kunnanvaltuuston tehtävänä olisi lähinnä myöntää sille vuosittain lisärahoitusta ilman, että se voisi vaikuttaa sen toimintaan mitenkään. Kuntapuitelaissa ei suoraan oteta kantaa palveluiden yksityistämiseen, mutta on päivän selvää, että päätöksen teon siirtäminen suurempiin yksiköihin harvemmille päättäjille helpottaa se huomattavasti palveluiden yksityistämistä myös.

Työntekijöiden viiden vuoden irtisanomissuoja ei myöskään koske yksityistämistapauksia. Lisäksi yksi keskeinen uudistuksen tavoite on myös tuottavuuden parantaminen eli selkokielellä sanottuna suomeksi työntekijöiden vähentäminen edessä olevasta eläkkeelle siirtymisprosessista huolimatta. Entistä pienemmällä työntekijämäärällä olisi selvittävä nykyisistä työtehtävistä. Todellisuudessa esimerkiksi sosiaalitoimessa, vanhustenhoidossa ja terveydenhoidossa kaivataan kipeästi lisää työntekijöitä.

Päätöstulema; Ei kiitos neljän kunnan yhdistämiselle!

Tero Pitkä

040-7777 315

tero.pitka@gmail.com

Pasi Ranki

050-5722 627

pasiranki@jippii.fi

Markku Tulander

040-7403 293

markku.tulander@pp.armas.fi

skpjanakkala@hotmail.com

Juha Haukka

03-7821 860

juha.haukka@jippii.fi

Pentti Kataja

03-7772 589

040-5316 490

Reijo Sutinen

040-7201 948

reijo.sutinen@pp.sak.fi

Paavo Salo

019-767 116

040-7044 806

Raine Kaunisto

03-4341 441

Kuva: Toivo Koivisto

Takaisin